Ekosäätiö, rekisteröity säätiö, haluaa herättää keskustelua kestävän kehityksen yhteiskunnallisesta merkityksestä ja edistää kestävän kehityksen ajattelun leviämistä ja juurtumista kaikkialle yhteiskuntaan.
Ekosäätiön perustaminen
Ekosäätiö perustettiin vuonna 1991 tukemaan kestävää kehitystä edistävää tieteellistä tutkimusta ja muuta vastaava toimintaa. Säätiö toimii Pekka Kuusen muistosäätiönä pyrkien jatkamaan ja kehittämään hänen jälkeensä jättämää ekologisen humanismin perintöä.
Säätiön perustajina olivat Kordelinin säätiö, Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Suomen Kulttuurirahasto ja Syöpäsäätiö . Muina perustajina olivat Alko Oy, Werner Söderström Oy, Suomen luonnonsuojeluliitto ja joukko yksityishenkilöitä.
Säätiö toteuttaa tarkoitustaan:
- järjestämällä luento- ja muita tilaisuuksia, esittämällä julkisia kannanottoja sekä harjoittamalla valistustoimintaa.
- myöntämällä apurahoja ja avustuksia ympäristöongelmiin liittyvään tieteelliseen tutkimukseen ja julkaisutyöhön.
lisää Ekosäätiön historiasta
Ekosäätiön historiaa
Ensimmäinen valtuuskunta 1993:
Puheenjohtaja professori Henrik Wallgren, Helsingin yliopisto
Varapuheenjohtaja professori Liisa Uusitalo, Helsingin kauppakorkeakoulu
Jäsenet:
Dosentti Gunnel Carlberg, Helsingin yliopiusto
Pääsihteeri Liisa Elovainio, Syöpäsäätiö
Kansleri Olavi Granö Turun yliopisto
Puheenjohtaja Satu Huttunen, Suomen Luonnonsuojeluliitto
Pääjohtaja Heikki Koski, Alko Oy
Fil.maisteri Sirkka Kuusi
Pääsihteeri Ulf B. Lindström, Suomen UNICEF-yhdistys
World Future Federationin puheenjohtaja professori Pentti Malaska, Turun kauppakorkeakoulu
Varatoimitusjohtaja Jouko Rönkä, Etelä-Savon Osuuspankki
Pääsihteeri Pekka Sallila, Kansanvalistusseura
Valt.lis. Osmo Soininvaara
Lainopin kandidaatti Mauno Turunen
Piispa Erik Vikström
Ensimmäinen hallitus 1993:
Puheenjohtaja, osastopäällikkö Pirkko Lammi, Teollisuuden ja työnntajain keskusliitto.
Informaatikko Jarmo Heinonen, Ekosäätiön asiamies
Erikoistutkija Osmo Kuusi, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus
Varapuheenjohtaja, vs. ylitarkastaja Tuula Talsi, Ympäristöministeriö
Päätoimittaja Erik Wahlström, Ympäristökeskus
Ylilääkäri Harri Vertio, Suomen Syöpäyhdistys
Ekosenaatti perustettiin neuvottelukunnaksi ja siinä olivat aivan alusta lähtien Ekosäätiön perustamiseen merkittävästi vaikuttaneet henkilöt:
Akateemikko Matti Kuusi
Kirjailija Reino Rinne
Johtaja Airi Laiho
Professori Rauno Ruuhijärvi
Arkkiatri Nils Oker-Blom
Akateemikko Georg Henrik v. Wright
Akateemikko Wright kirjoitti tuohon aikaan ihmisestä ja “katoavaisuuden lain” alaisuudessa olemisesta:
On kai lähinnä itsestään elvyys, että ihminen on saman “katoavaisuuden lain” alainen kuin muut lajit ja että koittaa päivä, jolloin häntä ei enää ole. Kun tähän ajatukseen eläytyy, on aivan luonnollista – ainakin minusta- miettiä, että tämä päivä on kenties lähempänä kuin luulemmekaan, jos me kevytmielisesti jätämme tämän mahdollisuuden huomioon ottamatta. Parempi kuin järkkyä on vakavasti harkita, miten aikamme maan päällä pitäisi järkevästi elää.”
“Tidigare global katastrofer vållades inte av arter som satte sin egen existens på spel utan av okontrollerbara yttre krafter. Det unika i den nuvarande situationen är att hoten mot människans fortsatta existens har frambesvurits av människan själv.”
On kuitenkin olemassa voimatekijä, josta mikään inhimillinen järjestelmä ei voi irroittautua. Tämä voima on luonto.
Henkilöt
Ekosäätiöllä on hallitus, hallintoneuvosto ja neuvottelukunta nimeltään Ekosenaatti.
Hallitus vastaa kaikista Ekosäätiön käytännön hallintoon liittyvistä kysymyksistä. Ekosäätiön hallituksen puheenjohtaja on YTT HTL Sauli Rouhinen, varapuheenjohtaja VTM Aleksi Neuvonen, sekä jäseninä VTT Dosentti Osmo Kuusi, FT Lehtori Simo Kyllönen, KTM YTM Siiri Mäkelä, ja professori emeritus Raimo Lovio.
Hallintoneuvosto valvoo ja tukee säätiön toimintaa. Sen puheenjohtajana toimii suurlähettiläs emeritus Mikko Pyhälä ja varapuheenjohtajana kirjailija-taiteilija Anni Ylävaara (Rosa Liksom). Muina jäseninä toimivat lähetystöneuvos Markku Aho, professori Antero Honkasalo, dosentti Matti Nummelin, DI tietokirjailija Anja Nystén, professori Jukka Salo, professori Arto Salonen, DI neuvonantaja Paul Silfverberg, johtava asiantuntija Ilkka Sipiläinen, VTM Eeva Toivonen, HT erityisasiantuntija Heta-Elena Heiskanen, DI Jukka Noponen, FT dosentti Juha Nurmela ja FT professori Eeva Furman.
Säätiössä on neuvottelukunta, Ekosenaatti, jonka jäsenet valitsee hallitus hallintoneuvoston ehdotuksesta. Ekosenaatin jäseniä ovat lääkintöneuvos Liisa Elovainio, VM (Ekosäätiön asiamies 1991-2011) Jarmo Heinonen, professori Janne Hukkinen, professori Pekka Kauppi, FT Esko Kuusisto, MMT Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, johtaja Airi Laiho, TkT Eero Paloheimo, professori Armi Temmes, TT Juhani Veikkola, LKT Harri Vertio ja professori Mauri Åhlberg.
Julkaisut
Ekosäätiön kirjat ovat syntyneet Ekosäätiön hallituksen päätöksellä. Kirjoittajat ovat Ekosäätiön hallituksen, valtuuskunnan ja Ekosenaatin jäseniä tai heidän suosittelemiaan henkilöitä.
Kaikkien kirjojen toimittajana on ollut tieteellisen kirjaston asiantuntija, ylitarkastaja, VTM Jarmo Heinonen. Ekologinen humanismi– kirjassa ja Nyt on ennen huomista – kirjassa on myös toimittajana FT, dosentti Osmo Kuusi. Nyt on ennen huomista – kirjassa toimittajana on myös vuorineuvos Gustav v. Hertzen. Kirjat ovat lainattavissa Helmet – verkosta.
- Säätiö on korostanut eri sukupolvien välisen yhteistyön merkitystä. Tätä näkökulmaa painotetaan säätiön vuonna 1998 julkaisemassa kirjassa Senioriteetti voimavarana. Säätiön toiminnan eräänlaisena peruskirjana voidaan pitää teosta Ekologinen humanismi vuodelta 1997. Säätiön julkaisemassa kirjassa Nyt on ennen huomista pohditaan tämän hetken vaikutusta tulevaisuuteen.
- Ekosäätiön aktiivijäsen, suurlähettiläs, emeritus Mikko Pyhälä julkaisi muistelmateoksen Valtaa ja Vastarintaa – Myötäelämisen diplomatiaa. Sen päätapahtumat liittyivät 1970-luvun konflikteihin ja suuriin poliittisiin muutoksiin aktiivisen diplomaatin näkemänä ja kokemana.
- Ekosäätiön puheenjohtaja, YTT Sauli Rouhinen julkaisi vuonna 2014 väitöskirjan (sosiologia), jossa tarkastellaan kestävän kehityksen politiikan juurtumista Suomessa ja Suomen kansainvälistä menestystä kestävän kehityksen indeksien valossa. Rouhinen, Sauli (2014). Matkalla mallimaaksi? – Kestävän kehityksen juurtuminen Suomessa. Publications of the University of Eastern Finland. Dissertations in Social Sciences and Business Studies No 88. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1596-2/
Vuosikertomukset
Vuosikertomus 2017 – Vuonna 2017 jatkettiin toiminnan uudistamista ja kehittämistä. Säätiön hallitus kokoontui näissä merkeissä viisi kertaa vuoden aikana. Keskeisiä hallitusasioita olivat Pekka Kuusi 100-vuotta tapahtuma, vuosikokous ja perinteisen luentosarjan suunnittelu, verkkosivun valmistelu, toiminnan rahoituksen ja toiminnan rahoituksen vahvistaminen. Facebook-sivu avattiin kaikille avoimeksi. Vuoden merkittävin tapahtuma oli Tämä ihmisen maailma – 100 vuotta Pekka Kuusen syntymästä-tapahtuma.
Säännöt – Ekosäätiön säännöt on saatettu uuden säätiölain mukaiseksi, PRH vahvisti muutokset 2.7.2018. Säännöt on ensimmäisen kerran vahvistettu 13.9.1991 oikeusmministeriössä. Säätiörekisteritunnus 0893242-7.
Ekosäätiön valtuuskunnan (hallintoneuvoston) vuosikokouksen pöytäkirja. Kokous pidettiin 24.4.2018 Suomen Metsäyhdistys ry:n tiloissa. Kokouksen alussa SMY:n puheenjohtaja Anders Portin alusti Suomen Metsäyhdistyksen toiminnasta.
Verkosto
Ekosäätiö toimii Kestävyysvanhimmat / Sustainability Elders –verkostona* pyrkien siirtämään kestävän kehityksen hallinnan tuntemusta ja kokemusta uusille sukupolville ja edistämään kestävän kehityksen ajattelun juurtumista kaikkialle yhteiskuntaan.
Ekosäätiö kutsuu työhönsä kestävän kehityksen senioreita ja tutkijoita toimimaan kestävän kehityksen ja ihmiskuntapolitiikan kokemusasiantuntijoiden verkostona.
Kestävän kehityksen toimikunta
Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus
European Sustainable Development Network ESDN
*Kestävyysvanhimmat – Sustainability Elders – on kasvava yhteisö, jonka jäsenillä on laajaa kokemusta ja osaamista kestävän kehityksen ammatillistamisesta, tieteellisestä kehittämisestä, politiikasta ja monitasoisesta hallinnasta. Kestävyysvanhimmat ovat vanhempia asiantuntijoita, jotka ovat valmiita jakamaan osaamistaan, järjestämään ja käymään dialogia nuorten kanssa kestävän kehityksen suurista kysymyksistä ja niiden ratkaisuista. Toimintaa kehittää edelleen Ekosäätiö.